Våren

Lumen alta paljastui kauniimpi kaupunki kuin muistin. Silti se on mulle väärä ja vieras. Nyt kuitenkin kun kevätilmassa leijuu toivo kotikaupunkiin muuttamisesta, voin kerrankin antaa itseni ihailla tätä kaupunkia. Oon koko talven jotenkin kieltäytyny ees yrittämästä sopeutua tähän paikkaan. Vähän ku känkkäränkkäkakara. EN TAHO! Kun nyt ei enää tarvitse tuntea olevansa "loppuelämäänsä" väärässä paikassa, huomaan häikäisevän auringon hohteen vanhojen talojen ikkunoissa ja sen mielettömän määrän tilaa, joka lumen alta paljastui. Taas voi hengittää :)